Auringonpolttamia Tullamoressa

Viikko on nyt vierähtänyt ja paljon on tapahtunut.

Viime sunnuntai iltana siis saavuimme Tullamoren pieneen, mutta vilkkaaseen kaupunkiin. Asetuimme taloksi Elainen, sairaalan teknisen työntekijän, asuntoon, saimme pikaisen esittelyn talon säännöistä sekä muista tärkeistä asioista ja käväisimme pikaisesti ostoksilla Tescossa Elainen veljen Thomaksen kanssa. Ilta meni nopeasti ja illan pimetessä täytyikin jo kiiruhtaa nukkumaan.

Maanantaina heräsin virkeänä uuteen, ja tavallista jännittävämpään päivään, sillä oli aika suunnata aamupalan jälkeen kohti sairaalaa ja ensimmäistä työpäivää. Sairaalalla meidät otti vastaan Marie, yksi sairaalan kliinisitä farmasisteista, joka esitteli meidät kaikille sairaalan apteekin työntekijöille. Uusia nimiä tuli sellainen liuta, että ainakin minä unohdin oikeastaan kaikki välittömästi nimet kuultuani. Harjoitteluohjaajamme Oisin ei ollut paikalla, vaan hän on ensimmäiset 2 viikkoa lomalla, ja tämän ajan Marie tuuraa häntä.

Maanantain aamupäivä meni nopeasti Oisinin kokoamaa tehtäväkirjaan ja sairaalan tärkeimpiin yleisiin käytäntöihin tutustuessa. Aamupäivän kahvitauon jälkeen saimme myös ikiomat henkilökortit sairaalan, joista tosin piti maksaa 10€ pantti. Toivottavasti muistan periä rahan vielä takaisinkin.

Aika meni nopeasti ja yhden aikoihin suuntasimme jo lounaalle. Luonas on täällä aina tunnin pituinen, joten verrattuna suomalaisten apteekkien 20 minuutin pikaluonaaseen tämä on suurta luksusta. Luonaan jälkeen loppupäivän tutustuimme Dispenseryssä (jakelu) lääkkeiden keräämiseen osastoille ja yritimme epätoivoisesti löytää lääkkeitä hyllyistä. Sairaala-apteekissamme on lääkkeet järjestetty Dispenseryssä terapialuokittain WHO:n ATC ddd -luokituksen mukaan, joten tuotteiden löytäminen ei suomalaiselle farmasian opiskelijalle ollut aluksi kovin helppoa. Hommaa riitti pähkäillessä ja nopeasti ensimmäinen päivä olikin jo ohi.

Aloitimme siis maanantaina jakelulla, mutta teemamme on ensimmäiset 6 viikkoa, kliininen farmasia. Tällä viikolla olemme mm. lukeneet läpi kaikki apteekkimme kliinisen farmasian toimintaohjeet (SOP:it) (ja ne on muuten osa tosi pitkiä), käyneet 3 eri farmasistin kanssa osastolla tekemässä lääkitystarkastuksia (joka on muuten varsin kiinnostavaa puuhaa, ja jossa huomaa, että omat tiedot ovat vielä hyvin rajallisia) sekä harjoitelleet itse tekemään lääkitystarkastuksia Medical Charteista. Niin, ja pisteenä iin päälle kävimme perjantaina lounastamassa erään lääkefirman laskuun. Harvinaista herkkua kuulemma, mutta meilläpä onkin tuuria.

Työviikkomme kului siis varsin nopeasti uutta opetellessa, BNF:ää (brittien lääkeraamattu, joka muuten on ehkä lähempänä FaTo:n kirjaa kuin Farmaca Fennicaa - tosi käytännöllinen ja taskukokoinen) selaillessa ja englannin kieltä prepatessa.

Tuurista puuhen ollen. Loppu arkiviikko ja koko viikonloppu on ollut lämmintä ja todella hienoa ilmaa. Jopa liian lämmintä, suoranaista hellettä. Olemme nauttineet auringosta täysin aistein, sillä paikalliset jaksavat selittää siitä, että tämä sää on todella poikkeuksellinen eikä voi kestää pitkää. No oli kuinka oli, tänäänkin sunnuntaina saimme nauttia yli 25 asteen lämmöstä.

Niin ja miten nuo otsikon mainostamat auringonpolttamat oikein saatiin aikaan?
Eilen lauantaina päätimme Minnan kanssa pyöräillä läheiseen Claran kylään kauniin ilman innoittamana. Matkaa kyseiseen kylään on noin 11km, mutta pyörillä, jotka Elainella on suomalaisille opiskelijoille tarjota, matka sujui varsin nopeasti. Matkalla saimme ihailla Irlannin maaseudun kauas jatkuvia nummia, ja todella montaa hevosta! Hevosia oli siis melkein joka nummella ja joka talon pihassa.

Clarassa nautimme kauniissa ilmassa, jonkin vanhan näköisen kivikirkon viereisessä puistossa, virvoittavat jäätelöt ja lähdimme paluumatkalle, joka oli jälleen täynnä nummia ja hevosia.

Takaisin Tullamoreen palattuamme huomasimme mollemmat, minä ja Minna, että hieno ilma oli jättänyt myös pienet negatiiviset merkkinsä, kun molempien käsivarret punoittivat jostain kohdista kiitettävästi. Minä, joka olin levittänyt aurinkorasvaa itseeni ennen lähtöä hieman huolimattomasti ja Minna, joka "ei kuulemma koskaan pala, eikä siksi tarvitse aurinkorasvaa" olimme kohdanneet auringosta voittajamme.

Tänään sunnuntaina nautimme jälleen loistavasta ilmasta takapihalla ja suuntasimme iltapäivällä kohti Aura Leisure Centeriä, josta löytyy sekä uintimahdollisuus että kuntosali. Olin käynyt kokeilemassa kyseisen paikan kuntoilumahdollisuudet jo aiemmin viikolla, ja nyt päätimme siis molemmat ottaa 3 kuukauden jäsenyydet kyseiseen kuntokeskukseen.

Kuntoiltuamme suuntasimme takaisin kämpille saksalaisen Lidl-kaupan kautta (koska siellä on halpaa maitoa ja parempia jugurtteja kuin muualla) ja nautimme edelleen jatkuvasta hienosta säästä.

Ja tässä sitä nyt ollaan, kirjoittamassa teille blogikirjoitusta alakerran mukavalta sohvalta Lidl-kokista välillä siemaillen (virvoitusjuomat ovat täällä hirveän halpoja, mutta kaikki muu kaupoissa viinaa lukuunottamatta onkin sitten aika kallista!). Uusi viikko on kohta alkamassa. Vielä emme ole päättäneet tulevan viikonlopun ohjelmaa. Ehkäpä olisi jo aika suunnata jonnekin päin Irlantia tutustumaan nähtävyyksiin? En vielä tiedä. Emme ole vielä ehtineet hirveämmin suunnitella minne päin täällä mahdollisesti reissailisimme vapaa-ajalla. Minulla on ainakin mielessä jo monta "täytyy nähdä" -paikkaa, mutta katsotaan mitä tuleman pitää, ja milloin loppuvat säästöt ja apurahat kesken. No toivottavasti nyt ei sentään.

Tällä erää siis kuulemiin. Toivottavasti aurinko paistaa Suomessakin!

PS: Kuvia jälleen lisätty iso liuta kuvagalleriaan (linkki oikealla).

Vaasa-Vantaa-Dublin-Tullamore

Kaksi työpäivää Tullamoressa, Irlannissa on nyt takana!
En ole nyt hetkeen ehtinyt kirjoitella tänne blogiin, joten ajattelin nyt tähän kirjoittaa matkani vaiheet Vaasasta tänne Tullamoreen asti.

Viime lauantaina heräsin jo aikaisin ehtiäkseni vanhempieni matkassa Helsinkiin. Yhdeksän aikoihin pääsimme veljeni hyvästeltyä lähtemään puuduttavalle ja kuumalle (Suomeen oli juuri iskenyt aikainen kesähelle) matkalle autolla, jonka ilmastointi alkoi matkalla reistailla. Keskipäivällä pääsimme kuitenkin lopulta Vantaalle.

Päivä Vantaalla sujui nopeasti ja pakollisen ostoskeskushäröpalloilun tein lähinnä vanhan kaverini Timon kanssa, joka nykyään asuu Espoossa. Illalla noin kahdeksan aikaan sain kyydin vanhemmiltani Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa matkakumppanini Minna jo odotti. Pitkän jonotuksen jälkeen saimme lopulta itsemme kirjattua lennolle (lentoyhtiöllämme Aer Linguksella oli vain kaksi Check in -tiskiä auki). Myös kaikki tavaramme pääsivät onnellisesti matkaan ilman lisäkuluja, koska olimme onneksi molemmat yliarvioineet laukkujemme painot.

Aika lentokentällä meni nopeasti myöhäistä päivällistä syödessä ja kymmenen aikaan illalla alettiin jo lentokoneeseen ottaa matkustajia. Lentokoneeseen istuttuamme saimme kuulla, että pääsisimme lähtemään kohti Dublinia jo noin 20 minuuttia etuajassa, ja sehän sopi minulle ja Minnalle varsin mainiosti, olihan Dubliniin saapumisaikaimme hyvin myöhäinen. Lentokoneessa huomasin vihdoin, että minne sitä ollaan menossa, kun lentoemännät alkoivat puhua iloisella, hyvin nopealla, hieman epäselvällä irlantilaisaksentillaan. Matka kului nopeasti lentoemäntien puhepartta seuratessa ja loistavan päivän kruunasi se, että saavuimme taivaalta katsottunaa tuhansien valojen kansoittamaan Irlantiin noin 40 minuuttia etuajassa. Toki kello silti lähenteli jo paikallista aikaakin puolta yötä.

Lentokoneesta Dublinin lentokentällä ulosastuessamme saimme pienen oppitunnin Irlannin säästä, ulkona tiihuutti hiljalleen ja tuuli varsin kovaa. Tosin jo lentokentän pääovesta ulosastuessamme saimme huomata, että sää täällä vaihtuu varsin nopeasti. Sade oli siis jo loppunut. Lentokentältä suuntasimme lentokenttäbussilla lyhyen matkan itse Radisson Blu Dublin Airport -hotelliin nukkumaan puhtaille valkoisille lakanoille.

Sunnuntaina irlantilaisen aamiaisen hotellilla syötyämme suuntasimme taksilla kohti Dublinin keskustaa, jossa tapasimme Minnan serkun Juhan, joka oli juuri lopettelemassa opiskelijavaihtoaan irlantilaisessa yliopistossa. Hänen asuntoonsa majoitimme hetkeksi laukkumme ja suuntasimme kohti Dublinin nähtävyyksiä. Kävelimme muun muassa postikorteista tuntun Christ Church Cathedralin ohi, pitkin O' Connels Street -nimistä suurta ostoskatua, tutkailimme pientä kiinalaisosaa sekä söimme pubilounaan eräässä Temple Bar -alueen pubissa. Temple Barilla vastaamme käveli myös pieni paraati, jota epäilimme partiolaisten omaksi paraatiksi. Ruokailemasta kiiruhdimmekin sitten jo Dublinin Heuston -rautatieasemalle, josta nappasimme noin tunnin kestävän junamatkan kohti Tullamorea.

Tullamoreen saavuimme hieman ennen kello 18 ja vuokraemäntämme Elaine nouti meidät asemalta pienen odottelun jälkeen. Saimme heti pienen kieroajelun pitkin Tullamorea ja näimme samalla myös tulevan harjoittelupaikkamme Tullamore Regional Hospitalin. Asumme siis nämä 3 kuukautta apteekin teknisen, Elainen, alivuokralaisina. Emme todellakaan ole hänen ensimmäiset suomalaisvieraansa, vaan jollen väärin muista, niin olemme nyt suomalaisvieraat numero 13 ja 14. Elainen vastaanotto asuntoonsa oli hyvin vieraanvarainen ja saimme heti tavata myös hänen veljensä Thomaksen sekä hänen mukavan, mutta hieman hyperaktiivisen koiransa. Ensimmäisenä Tullamore-päivänä tuli jo tutuksi myös suuri supermarket Tesco, joka on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Tullamoressa on 15 000 väkilukuunsa verrattuna todella kattavat palvelut.

Näin sujuivat meidän muutamat ensimmäiset päivät Irlannissa. Muutama päivä lisää on jo ehtinyt vierähtää ja monta asiaa ehtinyt tapahtua. Kaikkea en valitettavasti voi kerralla kuitenkaan kirjoittaa. Voitte siis odottaa lähiaikoina tulevan lisää kirjoituksia ensimmäisistä päivistä sairaalassa sekä kummasteluja ja kokemuksia Irlantilaisten hieman erilaisista tavoista ja tottumuksista. Seikkailu siis jatkuu!

Lisää kuvia löydätte kuvagalleriasta (linkki löytyy oikealta).

Kuulumisia lentokenttähotellista

Nyt sitä sitten ollaan Irlannissa. Tarkemmin ottaen Dublinissa.
Olemme viettäneet yön Radison Blue Dublin Airport -hotellissa ja olemme juuri suuntaamassa kirjautumaan ulos hotellista.
Suuntaamme tästä kohti keskustaa. Illemmalla suuntaamme junalla kohti Tullamorea.

Kaikki täällä puhuvat englantia tosi vaikeasti. Siis todella nopeasti ja hieman epäselvästi suomalaiselle peruskouluenglantia puhuvalle kuulialle. Mutta tähän asti ollaan hyvin selvitty!

Niin ja tuhka on tullut taas uhkaksi. Radio kertoo, että lentokenttä on tosin auki ainakin klo.18 asti tänään.
Mutta hahaa, meitä se ei haittaa. Mepä olemme täällä jo!

Nyt jatkamaan seikkailuja. Lisää päivityksiä piakkoin!

Nokka kohti uusia seikkailuja

Huomenna on nyt sitten vihdoin lähtö. Laukku on viimein pakattu ja aamulla matka alkaa autolla kohti Helsinkiä.
Lentomme lähtee kohti Dublinia myöhään lauantai iltana ja perillä olemme paikallista aikaa noin keskiyön aikoihin. "Voitamme" 2 tuntia verrattuna Suomen aikaan, mutta lentoaika on vähän alle 3 tuntia. Väsyneitä saatamme siis jo hieman olla saapuessamme perille.

Dublinissa yövymme lentokenttähotellissa ja illan suussa siirrymme junalla Dublinista Tullamoreen, joka on siis harjoittelupaikamme ja asuinpaikkamme seuraavan 3 kuukauden ajan.

Tällä kertaa tästä kirjoituksesta "lyhyestä virsi kaunis". Suuntaan tästä nukkumaan. Seuraavaksi varmaan saattekin sitten jo lukea, että miten päädyimme tuonne Atlantin reunamille.

Tämän blogin toiminnasta...

On aika hieman kertoa, kuinka tulen tätä blogia reissun aikana täydentämään. Samalla yritän hieman kertoa, mistä mikäkin löytyy, sillä tämän blogin lukijoina on varmasti myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole surffailleet ennen blogeissa tai ylipäätän hirveästi netin korkeilla laineilla.

Kuvat
Kuvagallerian löydät tämän blogin oikeasta reunasta linkistä "Kuvagalleria". Kuvagalleria avautuu erilliselle sivustolle, jonne tulen kokoamaan kuvasatoani pitkin matkaa eri kansioihin. Tulen aina ensiksi lataamaan kuvat kuvagalleriaan ja itse blogissa nähtävät kuvat ovat yleensä kopioitu suoraan kuvagalleriastani. Eniten kuvia löydät siis Kuvagalleriasta!

Vanhemmat kirjoitukset
Tämän blogin etusivulla näkyy vain 5 uusinta kirjoitustani. Jotta pääset lukemaan vanhempia kirjoituksiani (kaikkien kirjoitusteni lukeminenhan on sitten varsin suotavaa), sinun täytyy mennä aivan sivun alareunaan, josta löytyy linkki "Vanhemmat tekstit", josta pääsee seuraaville viidelle kirjoitukselleni. Kirjoituksiani voi selata myös kuukausittain painamalla blogin oikeassa reunassa olevasta "Blogiarkisto"-kohdasta haluamaansa kuukautta, jolloin saa näkyviin siinä kuussa kirjoitetut tekstit.

Kommentoiminen
Tämä on erityisen tärkeää! En voi liiaksi korostaa sitä, että haluan teiltä kaikilta ihmisiltä mahdollisimman paljon kommentteja teksteihini tai toki voitte kirjoittaa kommentin vain kertoaksenne kuulumisia. Suurin syy, miksi tätä blogia kirjoitan, on se, että te hyvät ystäväni tietäisitte sähläämisistäni. En varmastikaan jaksa jatkaa tämän blogin kirjoittamista, jos kukaan ei tätä lue. Ja parhaiten tiedän ihmisten lukevan tätä, jos he kommentoivat tekstejä ahkerasti.
Kommentointi on tehty helpoksi. Sitä varten ei tarvitse edes rekisteröityä. Riittää, että painatte tekstin alareunassa olevaa linkkiä, jossa lukee esim. "0 komenttia" tai "5 kommenttia" sen mukaan kuinka monta kommenttia siihen on ennen kommenttiasi ehditty antaa. Sitten vain kirjoittamaan kommenttia tyhjään ruutuun ja valitsemaan "Kommentti nimellä"-kohdasta "Nimi/URL-osoite", jolloin ruutuun pompahtaa lomake, johon voit kirjoittaa nimesi. Kivempi on tietää kuka puhuu, eikö totta!? Lopuksi vain "Lähetä kommentti" painiketta painamaan ja sen jälkeen tulleesta varmennussivusta ohjeiden mukaan hyväksymään, ja avot kommenttisi on lähetetty. Helppoa eikö totta.

Muuta
Edistyneemmille koneen käyttäjille tiedoksi, että blogin kirjoitukset on mahdollista saada myös syötteenä, jolloin voit vaikkapa Internet Explorin Syötteet-ominaisuudella tarkkailla, koska uusia kirjoituksiani julkaisen.

Lähtölaskenta

Enää puolitoista viikkoa ja sitten tämä jätkä jättää Suomen vehreän kevään. Kunhan vai tulivuoret ovat suosiollisia!

Tulivuoripelko on ihan aiheellinen, sillä tänäänkin sain aamulehdestä lukea, että tuhkapilvi tulisi estämään ainakin osan Dublinin kentän tämän päivän lennoista. Eli ei kun pahinta peläten ja parasta odottaen. Eiköhän kaikki kuitenkin mene nappiin, uskon vahvasti näin.

Viime viikot ovat olleet yllättävän kiireisiä. Kaikkea pientä on joutunut väsäämään, jotta matkaan voisi lähteä kepein mielin ja kaikkeen varautuneena, tai ainakin kaikkensa yrittäneenä. Olen mm. selvitellyt mahdollisen työluvan/oleskeluluvan tarvetta (ei ilmeisesti tarvita EU:ssa alle 3kk oleskeluun), kilpailuttanut vakuutuksia (harvinaisen hapokasta puuhaa), tilannut uuden pankkikortin vanhentuvan tilalle, varannut hotellin ensimmäiseksi Dublin yöksi ja etsiskellyt meille asumusta harjoittelun ajaksi.

Niin se asunto. Meille ei ole vieläkään täysin varmaan missä majoitumme harjoittelun ajan. Kuulostaa aika karulta, kun lähtöön on näin vähän aikaa, eikö totta? Mutta onneksi ei tilanne nyt ole ihan niin kivikkoinen. Meillä on muutama hyvä tarjous vuokrapaikaksi ja asia varmasti varmentuu ihan lähiaikoina, joten asiasta varmasti lisää pikapuolin.

Koska nyt ei löydy tähän kirjoitukseen sopivaa kuvaa, niin liitin tähän talvisen kuvan Vaasan kodin takapihalta. Kuva on otettu helmikuussa, jolloin Suomea peitti runsas lumipeite.

Tämä kuva olkoon muistutuksena kaikille ulkomailla tällä hetkellä vipeltäville kurssikavereilleni. Ulla, Annikka, Antti, Susanna, Riitta, Lilli, Jenni ja Evi kaikki sekkailevat tällä hetkellä harjoittelussa Suomea etelämmässä. Osa niin etelässä, että sellainen asia kuin lumi meinaa unohtua tyystin, ellei tosi korkeaan vuoristoon kiipeä. Tämä olkoon siis teille muistutuksena. Ensi vuonna on taas Suomessa satavarmasti kylmä ja hyytävä talvi, niin hyvässä kuin pahassakin.